record store day

Lauantain oli kansainvälinen levykauppapäivä, joten meikäkin suuntasi Stupidoon, jossa oli ylläri pylläri ahdasta ja ahdistavaa. Koita siinä sitten käydä läpi vinyyleitä lattialle kyykistyneenä kun kaiken maailman hipsterit hengittää niskaan. Kaiken lisäksi tuntuu että joka ikisessä levykaupassa vinyylit on tungettu niin pieniin laatikoihin että hyvä jos yläkulmasta voi koittaa arvata mikä levy on kyseessä. Mutta that said, pääsin silti kotimatkalle kolme vinskaa kainalossa ja lompakko vaan reilut 35 euroa kevyempänä, mikä on aina mukavaa.

Jostain syystä aina kun astun levykauppaan, unohdan mitä pitä ostaa ellei ole jotain juuri ilmestynyttä mitä tulen tietoisesti hakemaan. Niin kävi oikeastaan nytkin. Ahdistun siitä etten muista mitä piti ostaa joten otan ne mitkä eteen tulee.Tällä kertaa kyseessä oli Titus Andronicusen debyytti The Airing Of Grievances ja These New Puritansin kakkoslevy Hidden. Ei sillä että kummaskaan olisi yhtään mitään vikaa mutta kieltämättä Beastie Boys, Busy P ja Liars jäi vähän kaivelemaan.... Pitää varmaan mennä uudestaan vielä näiden kahen viikon alennuksien aikana. Jonkun pitäis kyllä rajoittaa mun levykaupoissa käyntiäni, kuu on hädin tuskin puolessa välissä ja oon ostanut jo 5 levyä... Tai vaihtoehtoisesti tarviin jonkun älylompakon joka aukee levykaupoissa vaan kerran kuussa. Mutta ainakin Rate your music pysyy virkeänä kun pääsee päivittelemään.

 

En oo vielä kerennyt tota Titusta kuuntelemaan kunnolla, mutta Hidden on kyllä ollut kovassa käytössä. Puritansissa muuten yhdistyy kivasti kaksi lemppariasiaani, muoti ja musiikki. Rumpali George Barnett on nimittäin malli, ja vieläpä aika menestyvä.

 Olen heikkona kaikkeen missä lukee limited edition. Fucked Up on julkaissut ison sarjan rajoitetun erän seiskatuumasia, ja nyt mullakin on ensimmäinen. Tää on siis jo edellisessä entryssä mainittu Daytrotter-sessio, mikä kyllä vaan paranee joka kuuntelukerta. Kuuntelen nykyään aika vähän hardcorea perus Black Flagin ja Bad Brainsin lisäksi, mutta Fucked Up kuuluu The Bronxin rinnalla kyllä ehdottomiin suosikkeihin. Just näistäkin biisiversioista huomaa kuinka hieno Fucked Up oikeesti on, eikä todellakaan mikään pelkkä ärjyntäbändi. Livenäkin toimii erinomaisesti, pääsin nauttimaan laulaja Pink Eyesin litimärästä ja karvaisesta vartalosta omaani vasten viime vuoden Ankkarockissa ja oli yksi hauskimmista keikoista millä olen ollut.

Edelleen, koko tän levyn voi lataa Daytrotterista ilmaiseksi. Jos ei koko levyä jaksa ladata niin suosittelisin ainakin kuuntelemaan David Comes To Lifen, jota ei valitettavasti Youtubesta löydy mutta on hyvin erilainen levyversioon verrattuna.