Debyttilevy Strange House oli musta ilmestyessään vuonna 2007 ihan mahtava, ja vaikka levyä on tullut kuunneltua vähemmän viimisen kolmen vuoden aikana niin on se silti musta hyvä ja tarpeeksi omaleimainen. Paras biisi on edelleen tämä:
Kaksi vuotta sitten Horrors julkaisi kakkoslevynsä, Primary Coloursin, joka oli musta vuoden parhaita mutta joka ei taaskaan saanut ihan ansaitsemaansa julkisuutta. Tai no, taisi se olla NME:n vuode paras levy, Mercury-ehdokas ja sai 82/100 Metacriticissä mutta... En tiedä miksi mulla on tällanen käsitys, mutta tuntuu että Horrors aina vaan jää vähän taustalle vaikka biiseistä tykättäisiinkin. En mä niistä itsekään ole kirjotellut mitenkään merkittävästi. Silti Primary Coloursilla on ihan oikeesti helmiä biisejä vaikka muille jakaa.
Uutta levyä pukkaa taas. Heinäkuun 11. päivä ilmestyy Skying-niminen lätty, jolta on julkaistu ensimmäinen biisi Still Life:
Hienoltahan se kuulostaa. Horrorsit näyttää kasvavan jokaisella levyllä aikuisemmaksi, mikä on ihan hyvä juttu. Joku voi ehkä valittaa että Still Life on liiankin ns. basic, mutta mulle kyllä käy tällanen vähän rennompikin meininki kun laatu kuitenkin pysyy. Eikä mua edes haittaa se kuinka selvästi Horrorsista kuulee mitkä bändit niihin on vaikuttanut eniten.
Faris on tehnyt myös mahtavaa yhteistyötä oopperalaulaja/multi-instrumentalisti Rachel Zaffiran kanssa. Cat's Eyesin debyyttilevy ilmestyi huhtikuussa ja se on hyvä.
the horrors kuului vähän niihin joita alintajuntaisesti jätin kuuntelematta koska jotenki se niitten liian tarkkaan aateltu imago sillon sai mut kammoksumaan koko bändiä :D mutta nyt paria biisiä kuunnelleena voin taas todeta että mun ei pitäis jättää bändien tuotantoa kuuntelematta koska joku niissä ärsyttää.
VastaaPoistaJep luulen et aika monel on ollu sama, mul ainaki muiden bändien kans... Ja iteekki kyl vähä epäilytti Hortsujen lookki... Mut parempi myöhää ku ei millonkaa! ;--)
VastaaPoista