blue blood

Foalsin Total Life Foreverin paras biisi on saanut videon, ja vieläpä hyvän sellasen:

En pääse yli kuinka hyvä tää levy on verrattuna Antidotesiin. Tai no, B-puoli ei ole vieläkään ihan täysin vaikuttanut mutta ekat viisi biisiä on ihan helvetin kovia. Vuoden parhaita for sure.

Sub Popilta tuli myös pieni paketti tänään, mutta siitä enemmän huomenna. 

kesähitit

Pakko sanoa ihan näin alkuun että bloggailu ei ole ihan mun to-do-listan ykkösenä tällä hetkellä. Huoneeni lämpötila on ollut +30°c:n paremmalla puolella melkeinpä koko viikon jonka seurauksena olo on vähintäänkin nuutunut. En muutenkaan osaa toimia näin kuumassa, joku parikyt plusastetta olisi ihan tarpeeksi. Tuntuu että aivotoimintakin vähenee tai ainakin kokee jonkinlaisia muutoksia, näin viime yönä unta jossa tanssin "tattoo-folkia" (näytti tangolta) n. 50 kg oikeaa laihemman Fucked Upin Pink Eyesin kanssa Senaatintorilla...

Lagausmielentilassa haluan kuunnella chilliä musiikkia, joten tässä joitain parhaimpia joista en ole vielä kirjoittanut:

Washed Out taitaa olla chillwave-kinginä jo aika monelle tuttu, mutta jos ei, niin kyseessä on Ernest Greene-nimisen Georgialaisen yhden miehen projekti, jolta on ilmestynyt kaksi EP:tä, Life of Leisure ja High Times. Muistaakseni Greene on siviiliammatiltaan kirjastonhoitaja ja tekee kaikki biisit makuuhuonestudiossaan. Ylläoleva You and I on osa Adult Swimin 8 songs 8 weeks-projektia, johon osallistui Washed Outin ohella mm. Black Lips, High on Fire ja LCD Soundsystem Holy Ghostin remixaamana. Kaikki biisit voi ladata laillisesti ja ilmaiseksi projektin kotisivuilta. You and I on melkein täydellinen biisi, en keksi oikeastaan mitään kritisoitavaa. Kuunnelkaa itse.

Joku kuvasi kerran Beach Fossilseja Surfer Bloodin ja Real Estaten sekoituksena, enkä ole ainakaan itse keksinyt mitään osuvampaa. Ei ehkä se kaikista omaperäisin tai erikoisin bändi mutta hyvää kesäkuuntelua silti.

Best Coastilta aka Bethany Cosentinolta ilmestyy debyyttilevy Crazy For You 27. päivä tätä kuuta, jonka lead single Boyfriend on saanut osakseen jos jonkinmoista hypeä. Silti itse tykkään vähän enemmän tästä viime vuonna ilmestyneen Black Iris seiskatuumasen This Is Real-biisistä jossa on vähän enemmän noisea ja vähän vähemmän She&Him-tyylistä mankumista. Bethany Cosentino on muuten Wavvesin tyttöystävä.

Olen soittanut Foalsin uusinta Total Life Forever-levyä yhdelle kaverilleni jonka lempimusiikkia on suomalainen räppi ja reggae sekä toiselle joka kuuntelee lähinnä psychobillyä ja punkkia. Kummatkin ovat tykänneet. En pääse yli kuinka paljon parempi TLF on verrattuna kahden vuoden takaiseen Antidotesiin, uskaltaisin jopa sanoa että tää on yksi mun tän vuoden suosikeista. Harmi vain että hyvät biisit painottuvat aika pitkälti vain ensimmäiselle puolelle. Silti, en osaa päättää mikä on lempibiisini joten nauttikaa Miamin musiikkivideosta.

Janelle Monáe on Grammy-ehdokkaanakin ollut Kansasilainen joka on featannut mm. Outkasin Idlewild-levyllä ja on Diddyn levy-yhtiöllä. Älkää silti pelästykö, toukokuussa ilmestynyt The ArchAndroid (Suites II and III) on mielenkiintoisin ja tottapuhuen paras RnB/soul-levy jonka olen kuullut erittäin pitkään aikaan. Tällaista listihittien pitäisi olla, step down Beyonce ja Lady Gaga.

Ai niin ja kuten olen jo aiemmin maininnutkin, saksalainen abientihme Pantha du Prince soittaa tänään YK:ssa, kaikki yli 22-vuotiaat menkää ja fiilistelkää munki puolesta!

total life forever

Foals on oxfordilaisbändi jonka soundia kuvaa ehkä parhaiten math rock, eli biisit on täynnä monimutkaisia kitara- ja rytmikuvioita. Tosin Foalsilta puuttuu varsinkin nykyään oudommat tahtilajit joten lokeroimisesta on vielä vähän väittelyä. Matikkarokkia tai ei, uusi levy Total Life Forever ilmestyi tän kuun kymmenes ja olin siitä iloisesti yllättynyt.

Foals tuli mulle ja varmaan muullekin maailmalle tutuksi loppukesästä 2007 Hummerin ja Mathleticsin sinkkujen myötä. Elin tuolloin kaikista villeintä vaihetta NME-obsessiossani, jolloin kaikki lehden hypettämät levyt piti vähintään kuunnella läpi. Edellämainitut Hummer ja Mathletics oli musta oikeesti hyviä ja saatan kuunnella niitä välillä vieläkin, mutta maaliskuussa 2008 ilmestynyt debyytti Antidotes ei vakuuttanut. Ei Antidotes mikään universumin huonoin levy ollut, esimerkiksi Cassius oli joskus ihan repeatillakin, mutta kuuntelu jäi silti ja unohdin melkeinpä koko bändin jota pidin ylihypetettynä tähdenlentona.

Päätin kuitenkin antaa Total Life Foreverille mahdollisuuden kun Spanish Saharan video oli pyörinyt aika lailla joka puolella ja se vaikutti hyvällä tavalla erilaiselta. Onneksi pääsin eroon ennakkoluuloistani, sillä TLF:llä on kaikki mikä ykkösalbumilta puuttui. Foals on aikuistunut oikein kohinalla ja voisin heitä jopa vakavasti otettavaksi yhtyeeksi haukkua. Kitarat on edelleen lähinnä nopeaa pimputusta eikä Yannis vieläkään laula tylsästi, mutta silti kasassa on levy joka ei vanhene kahden viikon sisällä. Ote on rauhallisempi ja laatu parempaa. Koko levy on myös todella yhtenäinen, vaikka sitä voikin pitää joko hyvänä tai huonona asiana. Kaikki biisit on hyviä ja sopivat yhteen kuin liimattu, mutta samalla mikään ei oikein nouse yli muiden tai jää erityisesti mieleen. Varsinkin Miami, Total Life Forever ja Black Gold on aika samanlaisia, mutta ei nyt häiritsevästi. Pieni puuroutumisen vaaraa on silti olemassa, joskin vain häilyvänä. Suosittelisin kuitekin Total Life Foreverin kuuntelua kokonaisena levynä, en yksittäisinä biiseinä.

Eka sinkku Spanish Sahara on musta hyvä, muttei kuitenkaan nouse loppupeleissä muita korkeammalle. Koko levy ja varsinkin toinen sinkkulohkaisu This Orient tuo mulle vahvasti mieleen Joy Divisionin/New Orderin ja aikaisen Bloc Partyn, mikä saa aina nostalgisoimaan joten can't hate.

Uskaltaisin jopa sanoa että Foalsilla on mahdollisuuksia oiken pitkäkestoiseen uraan. Nähtävästi matikan opiskelujen keskeyttäminen Oxfordin yliopstossa ei ollutkaan maailman surkein idea.