best of 2k10: biisit/levyt - osa 2

Tajusin että tässä biisejä listaillessa tulee hyvin samalla käytyä vähän läpi vuoden lempparilevyjä, joten, öh. Päätin muuttaa vähän formaattia mutta tuskinpa se ketään haittaa.

These New Puritans - We Want War

En tykkännyt TNPS:n edellisestä levystä yhtään. 2007 oli vuosi jolloin luin NME:tä Raamattunani mutta jostain syystä Beat Pyramid ei vaan jaksanut kiinnostaa pätkääkään. En tiedä milloin tai miksi päätin antaa kakkoslevy Hiddenille mahiksen, mutta hyvä että annoin. Jotenkin mulla on edelleen fiilis että monet pitää TNPS:ia liian erikoisina/erillaisuudenhkuisina mutta We Want War todistaa kuinka järisyttäviä biisejä ne on kykeniviä tekemään. Jack Barnettin ääni on musta edelleen kamala muttei se haittaa ollenkaan, oikeastaan kauniimipi laulu veisi Puritaaneilta jotain oleellista. Yhteen sanaan kiteytettynä Hidden ja koko TNPS on kiehtova. We Want War on varmaan levyn tunnetuin (ilmeisesti se oli jossain pelissä) ja paras biisi. Toinen erinomainen repäisy Hiddeniltä on Fire Power.

No Age - Depletion

Pitikö mun joskus kirjoittaa tästä levystä jotain? Jaa no, piti varmaan. Oon kuunnellut Everything in Betweenin pelkästään iTunesin mukaan 28 kertaa, enkä vieläkään ole saanut siitä täysin otetta. En tiedä mikä mättää. No Agen muu tuotanto mun eniten rakastamaa musiikkia koko maailmassa ja Nouns on mun lempilevy. Mikä sitten EiB:llä puuttuu mikä muualla on? En oikeasti tiedä. Jos olisin Simon Cowell sanoisin että siitä puuttuu X Factor, se jokin. En tietenkään tarkoita että EiB olisi huono levy, ei todellakaan, mutta se ei vaan ole mun levy. Depletion on silti vuoden kovimpia biisejä, eikä loppulevykään kovin pitkän matkan päähän tän listan kärjestä jää.

Ariel Pink's Haunted Graffiti - Beverly Kills

Tutustuin Ariel Pinkiin kunnolla vasta sen verran myöhään etten tiedä onko mulla tästä edes mitään rakentavaa sanottavaa mitä ei ole sanottu jo aiemmin. En ole edelleenkään kuunnellut jäbän aiempaa tuotantoa kovinkaan paljon (tämä pitäisi korjata, tiedetään) mutta Before Today on silti parhaita levyjä mitä olen kuullut aikoihin. Samanaikaisesti vanhanaikainen ja suunnattoman nykyaikainen soundi saa aikaan ajattoman levyn.

Washed Out feat. Caroline Polachek - You and I

Onko Ernesti jo ihan menneen talven lumia (tai vaihtoehtoisesti menneen kesän laineita)? Ei kiinnosta. Adult Swimin Singles Projecille Chairlifin Caroline Polachekin vokaaleja lainaava You and I on täydellisyys ääninä. Ei tästä sen enempää.

Wavves - King of the Beach

Oon edelleen sitä mieltä että Wavves on vähän douche (älkää lukeko sen Twitteriä) ja se kuulostaa Blink-182-ripoffilta mut King of the Beach oli mun kesä. Kirjotin koko levystä enemmänkin jo kesällä, ja mitäs sitä itseään toistelemaan liikoja. Hyvä biisi, hyvä levy. Ei mitään maailmaa mullistavaa, mut eipä tarvitsekaan olla.

Twin Shadow - At My Heels

Forgetista onkin tullut jo kirjoitettua, ja pysyn sanojeni takana. Ehkä vuoden paras debyytti? No ehkä vaan ehkä. Mutta silti, diggaan koko levystä ihan älyttömästi, alusta loppuun. Forget on jotenkin niin valmis, minkä voi tietenkin laittaa myös sen piikkiin että kaikki sen pääideat on kierrätettyjä. En kuitenkaan koe sitä mitenkään esteenä, George Lewis Jr:n ääni hivelee kuin natural yoghurt (propsit etc sille joka keksii lainauksen). Tää mulle jostain vinyylinä mahd. pian, kiitos!

record store day

Lauantain oli kansainvälinen levykauppapäivä, joten meikäkin suuntasi Stupidoon, jossa oli ylläri pylläri ahdasta ja ahdistavaa. Koita siinä sitten käydä läpi vinyyleitä lattialle kyykistyneenä kun kaiken maailman hipsterit hengittää niskaan. Kaiken lisäksi tuntuu että joka ikisessä levykaupassa vinyylit on tungettu niin pieniin laatikoihin että hyvä jos yläkulmasta voi koittaa arvata mikä levy on kyseessä. Mutta that said, pääsin silti kotimatkalle kolme vinskaa kainalossa ja lompakko vaan reilut 35 euroa kevyempänä, mikä on aina mukavaa.

Jostain syystä aina kun astun levykauppaan, unohdan mitä pitä ostaa ellei ole jotain juuri ilmestynyttä mitä tulen tietoisesti hakemaan. Niin kävi oikeastaan nytkin. Ahdistun siitä etten muista mitä piti ostaa joten otan ne mitkä eteen tulee.Tällä kertaa kyseessä oli Titus Andronicusen debyytti The Airing Of Grievances ja These New Puritansin kakkoslevy Hidden. Ei sillä että kummaskaan olisi yhtään mitään vikaa mutta kieltämättä Beastie Boys, Busy P ja Liars jäi vähän kaivelemaan.... Pitää varmaan mennä uudestaan vielä näiden kahen viikon alennuksien aikana. Jonkun pitäis kyllä rajoittaa mun levykaupoissa käyntiäni, kuu on hädin tuskin puolessa välissä ja oon ostanut jo 5 levyä... Tai vaihtoehtoisesti tarviin jonkun älylompakon joka aukee levykaupoissa vaan kerran kuussa. Mutta ainakin Rate your music pysyy virkeänä kun pääsee päivittelemään.

 

En oo vielä kerennyt tota Titusta kuuntelemaan kunnolla, mutta Hidden on kyllä ollut kovassa käytössä. Puritansissa muuten yhdistyy kivasti kaksi lemppariasiaani, muoti ja musiikki. Rumpali George Barnett on nimittäin malli, ja vieläpä aika menestyvä.

 Olen heikkona kaikkeen missä lukee limited edition. Fucked Up on julkaissut ison sarjan rajoitetun erän seiskatuumasia, ja nyt mullakin on ensimmäinen. Tää on siis jo edellisessä entryssä mainittu Daytrotter-sessio, mikä kyllä vaan paranee joka kuuntelukerta. Kuuntelen nykyään aika vähän hardcorea perus Black Flagin ja Bad Brainsin lisäksi, mutta Fucked Up kuuluu The Bronxin rinnalla kyllä ehdottomiin suosikkeihin. Just näistäkin biisiversioista huomaa kuinka hieno Fucked Up oikeesti on, eikä todellakaan mikään pelkkä ärjyntäbändi. Livenäkin toimii erinomaisesti, pääsin nauttimaan laulaja Pink Eyesin litimärästä ja karvaisesta vartalosta omaani vasten viime vuoden Ankkarockissa ja oli yksi hauskimmista keikoista millä olen ollut.

Edelleen, koko tän levyn voi lataa Daytrotterista ilmaiseksi. Jos ei koko levyä jaksa ladata niin suosittelisin ainakin kuuntelemaan David Comes To Lifen, jota ei valitettavasti Youtubesta löydy mutta on hyvin erilainen levyversioon verrattuna.