Näytetään tekstit, joissa on tunniste mogwai. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mogwai. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

lempparit of 2k11

Jaa, vuosi taisi vaihtua. Tiedän, että mun varmaan kuuluisi listata kaikki lempparilevyt sijoille 50-1, mutta se ei tunnu ihan tyyliseltäni enkä usko, että ketään oikeasti kiinnostaa. Ei mulla noussut yksikään albumi tai biisi ykköseksi, vaikka montaa rakastinkin. Paremmuusjärjestykseen laittaminen olisi kuin lempilapsen valinta - mahdotonta tai ainakin sellastia, joka kuuluisi pitää itsellään. Listasin tähän myös vähän enemmän sellaisia julkaisua, joista en ole puhunut aiemmin paljoakaan. Kaikki lukijat varmaan tietävät, että Fucked Upin David Comes to Life ja James Blaken s/t-levyt oli musta ihan jees. Mut hei, without any further ado:

The Antlers


Kävin katsomassa Andrew Haighin Weekendin  ja tajusin, että Antlers onkin ihan mahtava. Burst Apart on ehkä mun vuoden 2011 eniten kuunneltu levy.

ASAP Rocky



Jostain syystä räppi kuulosti erityisen hyvältä, ja ASAP Rocky oli siinä eturintamalla. Lyriikat ei ole mitään maailmanräjäyttäviä, mutta diggaan ihan helvetisti biiteistä joista vastaa mm. Clams Casino.

Death Grips


Räppilinjalla jatketaan. Death Gripsin Ex-military oli oikeasti jotain uutta ja kokeellista räppiä jonka kanssa tarvistin monta kuuntelukertaa tajutakseni sen hienouden. Harmillista kyllä en kerennyt ostaa levyä netistä eikä sitä ole kai (vielä) julkaistu kauppoihin.

Iceage


En ole vieläkään ihan varma mitä mieltä olen Kööpenhamilaisesta Iceagesta. Ostin levyn Philadelphiasta ilman, että olin kuullut siltä yhtäkään kappaletta. Olin yllättynyt, pääosin vieläpä positiivisesti. Iceage kuulostaa tuoreelta ja vihaiselta, eli juuri sellaiselta millaisena punkkini tykkäänkin.

Nicolas Jaar


Voi Nicolas kuinka sua rakastan. Jäbä ei julkaissut vain erinomaisen kokopitkän Space Is Only Noise vaan myös mahtavan EP:n Don't Break My Love. Miten voikin olla näin hyvä?

Mogwai


Skotlannin lahja maailmalle aukesi mulle vasta viimeisimmän Hardcore Will Never Die, But You Will-levyn myötä. Ja voi kuinka aukesikaan. Olen edelleen sitä mieltä, että ensimmäinen puoli on huomattavasti toista parempi, mutta ei sekään huono ole. San Pedro ja Rano Pano oli vuoden kovimpia biisejä ja toimii edelleen. Hardcore on muuten myös täydellistä matkustus-musiikkia. Istuin junassa jos toisessakin keväällä Keski-Euroopassa ja tuijotin ikkunasta Mogwain tahtiin.

Real Estate



Days on ihana levy, alusta loppuun. Se tuo hyvän mielen ja rennon fiiliksen. Alkaa tahtomattaankin hymyilyttämään kun kuulen Real Estaten kitarat ja Martin Courtneyn äänen. Pakko mainita myös Alex Beekerin laulama Wonder Years joka repii sydämestäni.

Rihanna


Pakko myöntää näin alkuun, etten ole koskaan kuunnellut yhtäkään Rihannan levyä alusta loppuun. Mutta kun sinkut on niin hyviä miksi vaivautuisin? We Found Love oli vuoden 2011 virallinen party anthem joka pakotti aina tanssilattialle vaikka olisi ollut jo lähdössä kotiin. Plus Rihanna on superliikkis ja cool. Ja We Found Loven video on hieno.

Tall Ships


Tiedän, että kirjoitin jo Tall Shipseistä aiemmin, mutta en vaan pääse yli siitä kuinka hyvä tämä bändi on. Kiitos Henrylle esittelystä! Eka kokopitkä pitäisi ilmestyä tänä vuonna ja varokaa vaan, se tulee räjähtämään.


Spessumaininnat:

Ceremony - Uusin levy Roherent Park tuli ulos jo 2010 mutta löysin sen vasta pari kuukautta sitten. Meikän lemppari uusi hc-levy, suosittelen.


Azelia Banks - Azelia on ehdolla BBC:n Sound of-kilpailussa, enkä täysin tajua millä meriiteillä. Tyypillä on tasan yksi hyvä biisi, mutta se onkin sitten ihan omassa luokassaan. 212 on yksinkertaisesti sanottuna ihan helvetin hyvä biisi jossa kaikki toimii.


2000-luvun alun r&b - Destiny's Child, TLC, Kelis etc. etc. IHANAA. En ole varma kuinka suuri osa tästä on nostalgiaa mutta miten tästä ei voi digata? Eniten rakstan sitä, että DJ:t on myös tajunneet tän. Tai no, ei nähtävästi Suomessa koska kävin Lauantaidiskon Tapsan tansseissa Destiny's Childiä pyytämässä enkä saanut :(:(:(:( Hei lauantaidisen jäbät ja muutki, saanen ohjata teidät Spotifyn parhaan soittolistan suuntaan --> <3

torstai 7. huhtikuuta 2011

flow, omg

Niin kuin varmaan joku ehkä huomasikin, Flown ensimmäiset esiintyjät ilmoitettiin eilen. Oma reaktioni oli jotain tämän tapaista. Länsinaapurin Way Out Westin esiintyjäkaartista pystyi vähän jo arvailemaan mitä tulevan pitää, mutta huhhuh. Flow on nyt todella maailmanluokan festari! Last.fm:n mukaan mun ja Flown compatibility on jo nyt 100%, ja toukokuussa on tulossa vielä lisää kiinnityksiä. Tosin olen jo nyt niin tyytyväinen että eiköhän se kolmen päivän lippu tule hankittua aika vauhdikkaasti, vaikka viime vuonna vähän valitinkin. Niin ja paaaaljon plussaa myös uudesta 5 500 henkeä vetävästä teltasta!

Eniten olen innoissani seuraavista:

James Blake


Kavereillani alkaa varmaan kohta keittää Jamppa-fanitukseni kanssa, mutta jos olisin saanut valita yhden esiintyjän Flowhun se olisi ollut tässä. Love love love.

Destroyer


Destroyer alias Daniel Bejar vakuutti vuoden alussa julkaistulla Kaputt-levyllä niin vahvasti että vieläkin järisyttää. Erinomainen levy, luultavasti toimii hyvin myös livenä leppoisan fiiliksen luojana.

Pantha Du Prince


Missasin PDP:n Suomen keikan ikärajojen takia, mutta onneksi korvaus saapuu Flown muodossa. Black Noise oli viime vuoden top 5-levyjä ja hypnoottiset biisit iskee edelleen. Ah, en jaksa odottaa että pääsen heilumaan tän tahtiin ihan livenä.

Joy Orbison


Myönnettäköön ettei Joy Orbison iske ehkä ihan niin kovaa kuin monet aikalaisensa (esim. Pariah).  Tykkään elektroni aika subtlena ja Orbisonilla on taipumusta vetää vähän turhan in your face-dubstepiksi mun makuun. Luulen silti että illemmalla kuulostaa kovalta.

Twin Shadow


Twin Shadow tekee kasaria paremmin kuin moni aito kasaribändi. Debyytti-levy Forgetista vaan tulee aina niin hyvälle tuulelle ja koukkuja on enemmän kuin Norjan rannikolla. Tykkään. Voitte olla varmoja että laulan jokaisen biisin ääneen.

Janelle Monáe


En ole ihan varma kuinka tunnettu Janelle on Suomessa, mutta ei ainakaan riittävän! Parasta R'n'B:tä aikoihin. Sean Combs ei kuulu suuriin suosikkeihini mutta edes sen mukanaolo ei vie tässä tapauksessa pisteitä.

Iron & Wine


Olen kuunnellut Iron & Wineltä tasan The Shepherd's Dogia, mutta se onkin sitten yksi lempilevyistäni. Pitäisi varmaan tutustua muuhunkin tuotantoon. Luin tosin juuri että Flightless Bird, American Mouthia käytettiin Twilightissä? Yhh...

The Pains Of Being Pure At Heart


Niin kuin mainitsin jo aiemmin, Painsien kakkosalbumi Belong kolahti yllättävän kovaa ja on ollut repeatilla melkein koko viikon. Ei edes haittaa että bändin vaikutteet ovat niin ilmiselvästi esillä koko ajan.

Mogwai


Tiistain keikka oli erinomainen joten odotukset ovat Flowssakin korkealla. Ei muuta.

Kanye West


Tarviiko tähän ees sanoa mitään? Ainoo toiveeni on ettei Kanye soita vaan uusia biisejä, vaikkei niissäkään mitään vikaa ole. Tää ja Gold Digger riittää.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

tänään


Mogwai Tavastialla! Jotenkin tajuisn Mogwain hienouden vasta uusimman Hardcore Will Never Die But You Will-levyn myötä. Nyt iskee sitäkin kovempaa. Hoosee löytyy varmaan aika korkealta vuoden parhaat-listoilta, ainakin täällä päässä.

Ps. Four Tetin Twitterin ohjaamana Espooseen on parhaillaan matkalla yksi tietty 12-tuumanen... Paras ennenaikanen synttärilahja itselleni!

maanantai 1. marraskuuta 2010

the nationalille toinen keikka


Niin kuin otsikko ilmoittaa, The Nationalin maaliskuinen Kulttuuritalon keikka on saanut kaverin. Ajankohta on seuraava päivä eli perjantai 4.3. Hyviä uutisia varsinkin meille tampiolle jotka missasivat ensimmäisen lipunmyynnin. Liput tulee myyntiin ylihuomenna eli keskiviikkona 3.11. Jänskättää kyllä vähän koska näillä näkymin kukaan tuttu ei ole menossa tuolle lisäkeikalle... Yksinolo keikoilla ahdistaa.

Ennen Natskuja vuorossa vielä Godspeed You! Black Emperor tammikuussa ja Mogwai myöhemmin huhtikuun puolella. Vaikka Suomen kaikkatarjonta onkin säälittävää verrattuna länsinaapureihin niin en voi ihan älyttömästi kuitenkaan valittaa.