the national livenä ja videolla

The Nationalin keikasta on varmaan sanottu jo kaikki tarvittava (onhan siitä jo melkein viikko, köhköh), mutta pakko lisätä pari juttua:

- Onko mulla jotenkin huono tuuri, vai miten mun kohdalla yleisö on aina niin apaattinen? Edessä oleva poika oli naama kiinni kännykässä koko keikan ajan ja viereinen tyttö näytti siltä että olisi mielummin missä tahansa muualla eikä edes taputtanut. Omakin fiilis kärsii tollasesta, höh!

- Miksi ihmiset käyttää hattuja sisäkeikoilla? En ymmärrä. Varsinkin sellasia isoja villaisia tupsuhattuja jotka ei ole ainoastaan helvetillisen kuumia vaan häiritsevät muitakin. Suurin wtf-hattumomentti oli kyllä parin ihmistä mua edempänä oleva tyttö jolla oli trilby päässä. Miksi? Se blokkas mun (ja varmaan muidenkin) näköalan lavan keskelle. Triblyn käyttäminen on noin muutenkin epäilyttävää, eikä vähiten siksi että nyt ei ole vuosi 2006 etkä sä ole Pete Doherty.

- Squalor Victorian livesovitus oli ehkä lempparikohtani koko keikasta. Ihan mieletön. Toiset suosikit oli Conversation 16, Mr. November ja tietysti Vanderlyle Crybaby Geeks.

- Vähän kyllä harmitti et Crybaby Geeks on ehkä ainoa biisi kolmelta viimeisimmältä levyltä jonka sanoista osaan vaan puolet... Olis ollut siistiä pysytä laulamaan mukana koko ajan.

- Olin tosi yllättynyt siitä kuinka monta vanhaa biisiä soitettiin. En kyllä valita, oli jees!

National julkaisi tänään myös uuden, vähän erikoisen videon Conversation 16:lle. Rakastan Mad Menia ja varsinkin Roger Sterlingiä palavasti, joten John Slatterysta ei voi saada tarpeeksi plussia. Videolla on myös Flight of the Conchordsista tunnettu Kristen Schaal esittämässä Yhdysvaltain presidenttiä.

The National - Music - More Music Videos

Nyt tämä tyttö jatkaa tieto-opin parissa. Itkettää.

huomenna

Sain kuin sainkin vaihdettua National-lippuni huomiselle! Kiitos Kristianille jos tätä joskus luet. Tosin eipä siitä mitään apua lopulta ollutkaan, koska seurani jää nössönä kotiin sairastamaan. Mikä tarkottaa sitä että joutudun ensimmäistä kertaa elämässäni yksin keikalle. Ei siitä itse keikalla ollessa ole mitään haittaa, mutta ahdistaa se keikkaa edeltävä aika jolloin nyhjötän yksin jossain nurkassa Facebook auki. Tai alkoholisoidun tekemisen puutteessa. Elämäni on muutenki kuin Socially Awkward Penguinista eikä tällaset tilanteet kuulu hallinta-alueisiini. Jos näätte blondin rillipään yksin hillumassa niin älkää katsoko liian selvästi säälien. No mutta, ehkä selviän.

Tää on nyt kolmas kerta kun nään Natskut, ja ensimmäinen tän vuoden kahdesta keikasta, joista toinen on tietenkin Ruisissa. Aikasemmat Suomen keikat on ollut festareilla, joten kiva että saa vähän vaihtelua tällä kertaa. Muistaakseni kummallakin kerralla Matt oli kännissä soitettiin Mr. November vikaksi, liekö huomennakin.

Kolme lempparibiisiä kolmelta lempparilevyltä:

Ps. Miksi tääkin keikka alkaa vasta 22.15? Ei kestä tällasta yömyöhään rilluttelua!

the nationalille toinen keikka

Niin kuin otsikko ilmoittaa, The Nationalin maaliskuinen Kulttuuritalon keikka on saanut kaverin. Ajankohta on seuraava päivä eli perjantai 4.3. Hyviä uutisia varsinkin meille tampiolle jotka missasivat ensimmäisen lipunmyynnin. Liput tulee myyntiin ylihuomenna eli keskiviikkona 3.11. Jänskättää kyllä vähän koska näillä näkymin kukaan tuttu ei ole menossa tuolle lisäkeikalle... Yksinolo keikoilla ahdistaa.

Ennen Natskuja vuorossa vielä Godspeed You! Black Emperor tammikuussa ja Mogwai myöhemmin huhtikuun puolella. Vaikka Suomen kaikkatarjonta onkin säälittävää verrattuna länsinaapureihin niin en voi ihan älyttömästi kuitenkaan valittaa.

the national suomeen!

Tiketti tiedottaa että The National saapuu Helsingin kulttuuritalolle 3.3.! Jee, omaa keikkaa onkin odoteltu jo tovi. Oon nähnyt Natskut molemmilla Suomen keikoilla, Ruisrockissa 2008 ja viime vuonna Ankkarockissa, ja kummallakin kerralla meno on ollut erinomaista.

Vuonna 2007 ilmestynyt nelosalbumi Boxer on ehdttomasti yksi vuosikymmenen parhaita, eikä sitä edeltänyt Alligator tai edes uusin tuotos High Violet kovin kauaksi kärjestä kuulu. Boxerilla ei oikeastaan ole yhtäkään huonoa biisiä, mikä on harvinaista. Vaikka The Virginia EP/A Skin, a Night oli vähän laimeampia enkä ole High Violetiinkaan vielä ihan täysin päässyt sisälle siinä määrin mitä ehkä haluaisin, niin ei The Nationalin asemaa yhtenä tämän hetken laadukkaimmista bändeistä käy kieltäminen. 

National muuten julkaisi pari päivää sitten videon Terrible Loven vaihtoehtoiselle versiolle, jonka on ohjannut Matt Berningerin (jonka alkoholin käyttö näyttää välillä olevan vähän kyseenalaista....) veli Tom, tai näin ainakin päättelin sukunimistä. Versio on hyvä ja video vielä parempi. Rakastan ~behind the scenes~ juttuja, ja nähdäänpä jopa uudelleenluonti debyyttialbumin kannesta.  

 

Lempparit 4ever:

high violet ja m.i.a.

The Nationalin 11.5. julkaistava levy High Violet on kuunneltavissa New York Timesin sivuilla tän kuun 27. päivään asti! Vaikuttaa mun mielestä erittäin lupaavalta, vaikken ole edes koko levyä kerennyt vielä kuuntelemaan. Samalla linjalla näytetään jatkavan kuin aiemmillakin levyillä mikä käy mulle oiken hyvin, en edes toivonut mitään suurta reinventionia. Miksipä sitä hyvää muuttamaan.

Täytyy kyllä sanoa että kansi on musta ihan hirveä, varsinkin verrattuna esim. Boxeriin...

M.IA.:n tulevalta levyltä on myös ilmestynyt uus sinkku nettiin ja öö, en tiedä mitä tästä nyt sanoisi. Ihan kiva ja erilainen vanhaan kamaan verrattuna mutta näin suora ns. samplaus kieltämättä vähän häiritsee.

vs.