perjantai 15. kesäkuuta 2012

badbadnotgood

Oletteko koskaan miettinyt, miltä kuulostaisi jazz-versio Kanyen Flashing Lightsista? Tai James Blaken CMYK:stä? Tai My Bloody Valentinen You Made Me Realisesta? Ne tietää, jotka ovat kuunelleet kanadalaisen Badbadnotgoodin kakkoslevyn, mielikuvituksellisesti nimetyn BBNG2:n.


Badbadnotgood on kolme klassisen musiikkikoulutuksen saanutta nuorta torontolaista, jotka tekivät koulutyön coveroimalla Odd Futurea. Opettajat eivät kuulemma pitäneet, mutta Tyler diggasi niin paljon, että päätyi yhteistyöhön BBNG:n jäbien kanssa. Odd Futuresta nyt voi tietty olla montaa mieltä, eikä ne nyt munkaan ihan suosikkiräppäreihin kuulu, mutta Tylerkin pääsee mun mielestä uudelle tasolle BBNG taustalla.


Musta on aina siisteintä löytää bändejä, jotka ei kuulosta samalta kuin ne mitä kuuntelen jo. BBNG on just siinä hyvä koska en keksi mitään mihin niitä verrata. Läsärin ykkösnaapuri on Death Grips mutta ainoa yhdistävä tekijä niiden kahden välillä on freessi ote hiphoppiin.



Levyn tekemisessä ei kuulemma ollut mukana yhtäkään yli 21-vuotiasta, mikä kuuluu niin hyvässä kuin pahassakin. DJ-kaverini ei voi sietää tuottotyyliä, mutta mua se ei haittaa vaikka kaukana ollaankin siitä miltä BBNG2 kuulostaisi jos se olisi tehty ammattimaisemmassa ympäristössä. Mun mielestä se just tekee tästä levystä mielenkiintoisen; siihen ei ole lisätty mitään kiiltoa päälle. Saan koko BBNG:n soundista viban, että nää jäbät on oikeesti tosi kiinnostuneita siitä musiikista mitä ne tekee, mikä on mulle henkilökohtasesti tosi tärkeetä.

BBNG2 ei muuten ole pelkkä cover-levy. Vähän alle puolet on kokonaan omia biisejä, jotka eivät missään tapauksessa jää muiden varjoon. Ne sopii joukkoon kuin nakki silmään ja ovat jopa joitain levyn parhaista biiseistä. Odotan innolla mitä kolmas levy toisi tullessaan, varsinkin jos se koostuisi enemmän just omista kappaleista. Ja kuka voisi vastustaa näin hienoja videoita?


Silti sydämessäni olen noiserakastaja ja mun lempparibiisi on coveri. En kuulu mihinkään aktiiviseen My Bloody Valentine-faniryhmään, mutta tää biisi potkii. En edes pysty oikein sanomaan miksi just tämä nousee mulla eniten esiin koko levyltä, mutta en voi lopettaa sen kuuntelua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti