badbadnotgood

Oletteko koskaan miettinyt, miltä kuulostaisi jazz-versio Kanyen Flashing Lightsista? Tai James Blaken CMYK:stä? Tai My Bloody Valentinen You Made Me Realisesta? Ne tietää, jotka ovat kuunelleet kanadalaisen Badbadnotgoodin kakkoslevyn, mielikuvituksellisesti nimetyn BBNG2:n.

Badbadnotgood on kolme klassisen musiikkikoulutuksen saanutta nuorta torontolaista, jotka tekivät koulutyön coveroimalla Odd Futurea. Opettajat eivät kuulemma pitäneet, mutta Tyler diggasi niin paljon, että päätyi yhteistyöhön BBNG:n jäbien kanssa. Odd Futuresta nyt voi tietty olla montaa mieltä, eikä ne nyt munkaan ihan suosikkiräppäreihin kuulu, mutta Tylerkin pääsee mun mielestä uudelle tasolle BBNG taustalla.

Musta on aina siisteintä löytää bändejä, jotka ei kuulosta samalta kuin ne mitä kuuntelen jo. BBNG on just siinä hyvä koska en keksi mitään mihin niitä verrata. Läsärin ykkösnaapuri on Death Grips mutta ainoa yhdistävä tekijä niiden kahden välillä on freessi ote hiphoppiin.

Levyn tekemisessä ei kuulemma ollut mukana yhtäkään yli 21-vuotiasta, mikä kuuluu niin hyvässä kuin pahassakin. DJ-kaverini ei voi sietää tuottotyyliä, mutta mua se ei haittaa vaikka kaukana ollaankin siitä miltä BBNG2 kuulostaisi jos se olisi tehty ammattimaisemmassa ympäristössä. Mun mielestä se just tekee tästä levystä mielenkiintoisen; siihen ei ole lisätty mitään kiiltoa päälle. Saan koko BBNG:n soundista viban, että nää jäbät on oikeesti tosi kiinnostuneita siitä musiikista mitä ne tekee, mikä on mulle henkilökohtasesti tosi tärkeetä.

BBNG2 ei muuten ole pelkkä cover-levy. Vähän alle puolet on kokonaan omia biisejä, jotka eivät missään tapauksessa jää muiden varjoon. Ne sopii joukkoon kuin nakki silmään ja ovat jopa joitain levyn parhaista biiseistä. Odotan innolla mitä kolmas levy toisi tullessaan, varsinkin jos se koostuisi enemmän just omista kappaleista. Ja kuka voisi vastustaa näin hienoja videoita?

Silti sydämessäni olen noiserakastaja ja mun lempparibiisi on coveri. En kuulu mihinkään aktiiviseen My Bloody Valentine-faniryhmään, mutta tää biisi potkii. En edes pysty oikein sanomaan miksi just tämä nousee mulla eniten esiin koko levyltä, mutta en voi lopettaa sen kuuntelua.

the weeknd / frank ocean / odd future

Mun piti kirjottaa pelkästään The Weekndin yhdeksän biisin House Of Balloons-mixtapesta, mutta jotenkin päädyin puhumaan Odd Futuresta... No ei se mitään, mutta ladatkaa toki House of Balloons bändin virallisilta sivuilta ilmaiseksi. The Weeknd tekee paljon hypetettyä R&B:tä, mutta älkää antako sen pelästyttää. En olisi koskaan uskonut että kuuntelen vapaaehtoiseti R&B:tä, mutta tässä sitä nyt ollaan.

Vaikka The Weeknd jättää musiikillisesti paljonkin haluttavaa, sen luoma tunnelma on niin voimakas että ei edes haittaa. Itse asiassa vähän saman tyylistä kuin The XX:n debyytillä; tummaa ja seksikästä. Tiedän että Weekndia on kritisoitu vähintään yhtä paljon kuin hypetettykin, ja ymmärrän kyllä kumpiakin puolia. The Weeknd on ihan päivän selvästi R&B:tä indie-yleisölle, ja luulen että jokainen joka väittää että tiesi House of Balloonista ennen P4K:n Best New Music-leimaa joko valehtelee tai tuntee Weekndit itse.

The Weekndin ohella varmaan kaikille tutun OFWGKTA:n Frank Ocean johtaa joukkoja "uuden" R&B:n tiellä menestykseen. Oceanilla ja Weekndillä on muutenkin aika paljon yhteistä. Kumpikin julkaisi tuotoksensa ilmaiseksi ladattavina, Weeknd kotisivuillaan ja Ocean Tumblrissaan. Molemmat käyttävät hieman liikaa autotunea mun makuun ja samplaavat vähän yllättäviä aristeja; Weeknd esimerkiksi Beach Housea ja Ocean Eagelsin Hotel Californiaa.

Samalla siinä kivasti levyn paras biisi. Frank Ocean on ainakin mun mielestä selvästi Odd Futuren musiikillisesti lahjakkain jäsen, vaikkei ainakaan vielä se huomatuin. Varmaan siitäkin on hyötyä että Ocean on kollektiivin vanhin jäsen ja jo kerran Def Jamille kirjattu (vaikka siitä ei mitään tullutkaan). Nyt huhut kertoo yhteistyöstä mm. Beyoncén kanssa. No biggie tai mitään. Jälleen kerran ei voi kuin turhautua mainstream-poppilistoille joissa soi Chris Brown eikä Frank Ocean. Miksi.

The Weekndin sanoitukset muistuttavat myös vähän OFWGKTA:n tunnetuimman jäsenen ja tuottajan Tyler, The Creatorin /b/-tasoista kamaa, vaikka eivät olekaan ehkä ihan yhtä öh, radikaaleja. En ole muutenkan ihan varma mitä mieltä olen Odd Futuren pojista (ja tytöstä). Biitit on ainakin Tylerillä vähän tahattoman alkeellisia ja lyriikoiden shokeeraavuus vähän kyllästyttää. OFWGKTA vaikuttaa kyllä sen verran itsetietoisilta, että teiniangstailustakin päästään ehkä jossain vaiheessa. Silti en mä valita, miettii kuitenkin että Tyler on 19-vuotias ja tekee tällasta:

Tylerin kovasti odotettu kakkosalbumi Goblin ilmestyy toukokuun kymmenes. Leakkeja on näkynyt, mutta lähinnä Neutral Milk Hotelin faneille. Odd Futuren toinen julkkis, Earl Sweatshirt, on ties missä ja kuulemma äiti ei päästä jäbää julkaisemaan musiikkiaan tai edes feattauksiaan. Sellasta on elämä kun on 17-vuotias.

Free Earl, fuck Steve Harvey, etc.