lauantai 20. helmikuuta 2010

NYFW

New Yorkin fashion week on nyt ohi, ja siirryn kyllä erittäin mielelläni Eurooppaan. Tuntuu että Nykissä näyttää aina miljoona eri merkkiä joista kukaan ei ole kuullut ja jotka ovat hyvinkin keskinkertaisia. Mikään mallisto ei saanut hyppimään riemusta, vaikka pari olikin ihan kivoja. Suurin osa oli kuitenkin tylsää ja/tai rumaa, joita ei edes jaksanut katsoa loppuun. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.


 

BCBG Max Azria oli vaikkakin mun tyylinen, myös aika tylsä. Ohut pitkähihainen ja valkoiset sukkikset on tosin kivan näköisia mekkojen alla, tätä voisi koittaa itsekin. Myös varsinkin kahden ekan mekon materiaali näyttää ihanalta.


 
Erin Wasson x RVCA on vaan järkyttävämpi joka kerralla. En voi uskoa että tällaista oikeasi näytetään muotiviikoilla.... Ajatus siitä että joku maksaisi näistä vaatteista saa mut menettämään uskoni ihmiskuntaan.

 

Helmut Lang masentaa mua. Vaikka käyttäisinkin enemmän kuin mielelläni jokaista näistä vaatekappaleista, en voi unohtaa miten Langin brändi on muuttunut. Ei ole pilkahdustakaan innovatiivisuudesta tai riskien otosta, ja totta puhuen suurimman osan Langin vaatteista löytää Zarasta rutkasti halvempana. Silti, tykkään tästä ja jos rahasta ei olisi puute ostaisin varmaan koko malliston.


 

Jason Wulla ei ollut mitään omaperäistä. Suurin osa lookeista suorastaa huusi Marnia, ja viimeisestä tuli mieleen Alexander McQueenin SS07-malliston mekot. Runwaykin oli hirveän värinen.


 

Marc Jacobs oli ehkä koko Nykin iloisin yllätys. Vaikka rakastankin Louis Vuittonin dissausta (aiheesta!), täytyy myöntää että pidin tästä todella. Pidemmät helmat on alkaneet muutenkin kiinnostaa viimeaikoina, ja nyt ne näyttävät erityisen hyviltä. En ole tykännyt yhtään Marcin viime vuosien mallistoista, mutta harmaa/vaalea ja minimalistinen linja kolahtaa kyllä kovaa.



Max Azria oli ihanan kevyttä ja pehmeää. Toisen lookin harmaa mekko oli täydellinen, ja muutenkin pidin koko mallistosta vaikka se olikin vähän turvallinen ja yllätyksetön.


Ohne Title oli ehdottomasti yksi lemppareista. Varsinkin mekot oli ihania ja sheer-leggingsit saivat mut kaivamaan omat samanalaiset kaapista. Kaiken kaikkiaan hyvin mun tyylinen ja yhtenäinen mallisto.


 

Patrick Ervell oli viime vuonnakin yksi lemppareistani, ja sama jatkuu. Jos olisin poika näyttäisin juuri tältä.




 

3.1. Phillip Lim oli pettymys, harmillista kyllä. Ensimmäisissä lookeissa käytetty ruutukangas oli vähintäänkin epäilyttävää ja muutenkin Limin signatuuriksi noussut nuorekas ja hauska tyyli tuntui olevan vähän hukassa.

 

3.1. Phillip Lim miehille oli sen sijaan oikein kiva. Harness/vyö-fuusiota on pakko koittaa itsekin ja täytyy sanoa että mallivalinnat olivat kerrassaan sydäntä lämmittäviä.


 

Preen ei totta puhuen vakuuttanut mua aluksi. Nyt kuitenkin katsonnuani koko malliston läpi pari kertaa, alan pitämään siitä koko ajan enemmän. Nude ja musta on ihana yhdistelmä, ja reiälliset mekot olivat upeita. 
 

Proenza Schouler ei ollut aivan niin ihana kuin ennen. Meikit ja hiukset olivat ihan kauheita, enkä myöskään ole täysin varma J-brandin kanssa yhtistyönä tehtyjen farkkujen printeistä. Silti varisnkin mekot olivat onnistuineita ja nahkakraka + nahkavyö hauska yhdistelmä. 


 

Rag & Bone oli ihanan lämpimän ja mukavan näköinen. Stailaus kyllä vähän ontui; kerroksia oli liikaa ja kaikki vaatteet hukkuivat toisiinsa. Kuitenkin erinomaista inspistä lopputalvelle. 


 

Reed Krakofflla lisää pitkiä hameita, jeeee! Oversized on hyvä size. Väriskaala oli ihana, kengistä tosin en ollut ihan varma. 


 

 Richard Chai nosti mukavuuden päärooliin. Kevyet harmaat yhdisettynä kimallukseen ja läpinäkyviin kankaisiin on i h a n a a, ja käyttäisin tästä mallistosta iloiten kaikkea.


 

Rodarte oli oikea sekamelska. En tiedä oliko tämän kyseisen näytöksen suurimpana inspiraationa Tavi Gevinson, mutta siltä ainakin näyttää.  Tuntuu että Mulleavyn siskoset menevät joka mallistolla enemmän metsään, ja kasaavat vain tekstuuria tekstuurin päälle. Ugh.




Alexander Wang oli varmaan koko New Yorkin suurin pettymys. Vihasin oikeastaan kaikkea, sikäli kun sain silmäni irti kuvottavimmisti hiuksista joita olen aikoihin nähnyt. Inspiraationa oli kuulemma Wall Street, mitä tylsempää on vaikea keksiä. Liituraitaa hirveämpää printtiä saa hakea, samoin samettisen olka-hiha-JUTUT olivat aivan uskomattoman rumia. NAGL, Aksu. Tykkäsin kyllä silti aurinkolaseista ja T-sarjan topistani.

kuvat: http://www.style.com ja http://www.wwd.com

2 kommenttia:

  1. Munki o pakko sanoa, että liituraita on jotain ihan HIRVEETÄ. En ees tiedä miks, sehä on vaa valkosia raitoja mustalla mut....brrrr

    VastaaPoista
  2. jep se on niiiii luotaantyöntävä....

    VastaaPoista