pop classics

Oon etsiny sopivaa ruutupaita noin kolme vuotta, ja nyt se vihdoin löytyi. Acnen Pop Classics- malliston mekkopaita on täydellisyyden ruumiillistuma (paidattuma?) ja ilon kyyneleet suorastaan vyöryvät Makkulleni tällä hetkellä. Tämä oli myös palkinto itselleni siitä, etten ole ostanut yhtäkään heräteostosta piiitkään pitkään aikaan, tai sen puoleen oikeestaan mitään muutakaan vaatetta. Lähden toukokuun alussa Berliiniin ja yritän säästää kevätosteluja sinne, vaikkakin vielä pitäis kengät ja takki löytää. Haaveissa olis Clarksin dessut aka desert bootsit vaaleessa mokassa mut en oo vielä edes kerenny käydä koittamassa paria. Takiksi haluisin jotain parkan ja trenssin väliltä mutta eipä ole vielä sellasta eteen astellut. Ehkä Monkista tai Weekdaysta löytyis, milloin ne sitten tuleekin. En kyllä jaksa odottaa niitä, en enää kestä kun kaupoista ei löydä __mitään kivaa ja jos löytää ei ole varaa.





Vaatteita kun ei löydä niin ostin lehtiä... V, LOVE ja i-D, jonka Riccardo/Mariacarla-kannen perässä piti juosta ympäri kaupungia koska en todellakaan halunnut Rihannan naamalla varustettua. Lovesta oli Citymarketissa (lol tbh mutta niillä oli se ennen Akateemista!) vaan Naomin cover ja vaikka olisin ehkä halunnut Laran niin Natsku oli mun toinen suosikki! V:stä oli teemaan sopivasti myös kaksi eri kantta, Dakota Fanning ja Gabourey Sidibe, joista oli tietenkin pakko saada Gabby. i-D ja LOVE olivat kumpikin oikein erinomaisia, vaikkakin LOVEn Louis Vuitton editorial Yuri Pleskun (luv) mallina oli lievästi sanottua erikoinen. V:tä en ole vielä kerennyt kunnolla lukemaan, mutta ainakin Tom Fordin haastattelu, jonka kerkesin lukemaan odotellessani A Single Manin alkamista oli superliikkis!

mcqueen

Kuvat saa klikkaamalla isommaksi.

Tässä se nyt on, Alexander McQueenin vihoviimeinen mallisto. Mitään kunnon showta ei järjestetty, vaan asut näytettii yksityistilaisuudessa Pariisissa eilen. McQueenin kuollessa kaikki oli viimeistelyä vaille valmista, joten näytös saatiin pidettyä kaikesta huolimatta. Sama tiimi joka viimeisteli nämä jatkaa toivottavasti merkin suunittelijoina, tosin esim. Gareth Pughista on juorutttu. McQueen sanoi itse toivovansa että nimi jatkaa hänen jälkeensäkin, vaikka totta puhuen ainakin mun on hirveen vaikea kuvitella ketään muuta suunittelemassa Alexander McQueenin nimen alla.

Itse mallistossa ikään kuin yhdistyy kaikki vanhat mallistot yhteen. Tiedä sitten että kuinka tarkoituksellista tämä oli, mutta varsinkin f/w 2008:n ja s/s 2010:n vaikutusta ei voi kieltää. Pistää hieman miettimään miten nämä lookit olisi toimineet yhdessä jos ne olisi näytetty normaalina showna. McQueenin näytökset olivat ja ovat hienoimpia ja innovatiivisimpiä mitä muotimaailmassa on nähty ikinä, ja on ihan kamalaa ajatella että sellaista emme enää pääse kokemaan. Sekin harmittaa, että lookkeja on huomattavasti vähemmän kuin mitä olisi normaalisi ollut. Ties mitä jäi nyt näkemättä.

Ei siltikään voi muuta kuin ihailla, McQueen on vaan niin omaa luokkaansa. Toivottavasti seuraaja on paikkansa arvoinen.

a single man + oscars

A Single Man on nyt vihdoinkin nähty. Uskomatonta kuinka hyvin tätä leffaa on suojeltu, yhtäkään versiota ei nimittäin ole leakannut nettiin. En edes muista milloin viimeksi on käynyt näin. Noh, itse olisin mennyt joka tapauksessa teattereihin(kin).

Tom Ford on ollut musta aina ihan älyttömän liikkis ja rakastan sen töitä Guccilla ja YSL:lla, eikä tämän ihka ensimmäinen ohjaustyökään pettänyt. A Single Man on koskettava, lämminhenkinen ja ihan mielettömän upea leffa, enkä voi sitä tarpeeksi suositella. Colin Firthin näytteleminen vie sanattomaksi, varsinkin puhelinkohtauksessa. Oikeastaan kaikki näyttelijät ovat ihan huippuja, vaikka Nicholas Hoult (Skinsin Tony) kuulostaakin vähän hassulta jenkkiaksenttinsa kanssa, ainakin verrattuna sen täydellisesti hallitsevaan Matthew Goodeen. Myös espanjalainen supermalli Jon Kortajarena tekee yllättävän hienon suorituksen Carloksena.

Harmittaa älyttömästi ettei A Single Man kerännyt enemmän Oscar-ehdokkuuksia. Firthkään ei luultavasti voita ja Abel Korzeniowskin jumalaisesta musiikista olisi mun mielestä pitänyt tulla ehdokkuus, samoin kuvauksesta. Värien vaihtuminen ja jokaisen pienen ykistyiskohdan tarkkuus olivat mahtavia. 1960-luvun alkuun sijoittuvan leffan asujen ja sisustuksen autenttisuudesta huolehti sama tiimi joka luo Mad Menin maailman, mikä selittää virheettomyyden. Hesarin Nyt-liitteessä annettiin pientä kritiikkiä steriiliydestä, mutta omasta mielestäni sitä ei todellakaan ollut liikaa. Olisi esimerkiksi tuntunut oudolta jos Georgen talo ei olisi ollut niin yltiömäisen siisti. Samoin hänen harmaat työ- ja luokkahuoneensa kuvastivan mun mielestä Georgen mentaliteettiä. Ehkä olen puolueellinen Tomppa-rakkauteni kanssa, mutta musta ihan oikeasti tuntuu että vain muotisuunittelijalla tajuaa kuinka tärkeitä hahmojen vaatteet, tavarat, ja tilat joissa he oleskelevat ovat. Toisaalta tuntuu ettei Ford saa ihan ansaitsemaansa kiitosta kenties juuri muoti-taustansa takia.

Niin ja en kyllä meinannut uskoa silmiäni kun George asteli työhuoneeseensa. Sohvalla istui Richard Buckley, Fordin miesystävä viimeisen 23 vuoden ajan. Vaikka kohtaus kesti noin sekunnin, ei siitä valkoisesta pehkosta voinut erehtyä.

Oscarit ovat tosiaan tänä aamuna Suomen aikaan, itse ajattelin herätä vähän jälkeen viiden niitä katsoman, wish me luck....... Toivon että Hurt Locker voittaa kaiken ison, Firth tietenkin parhaan miespääosan ja kuka tahansa muu paitsi Sandra Bullock parhaan naispääosan. En ole nähnyt Blind Sidea muttei tarvitsekaan, Bullock ei vaan yksinkertaisesti ole Oscarin arvoinen. Olisin superiloinen jos Carey Mulligan voittaisi An Educationista (aivan ihana leffa loppua lukuunottamatta, suosittelen) mutten oikeastaan näe sen tapahtuvan... Sivurooleihin toivon ja uskon Christoph Waltzia IB:stä ja Mo'Niqueta Preciousista. Kävin katsomassa Preciousin eilen ja olin kyllä mukavasti yllättynyt. Ainoa mistä en pitänyt oli ne haaveilukohdat.

Ulkomaisista leffoista ei totta puhuen taida olla kuin kaksi voittajavaihtoehtoa, Michael Haneken Das Weiße Band ja Jacques Audiardin A Prophet. Itselläni ei ole niinkään väliä kumpi voittaa vaikken olekaan nähnyt kuin ensimmäisen. A Prophet vaikuttaa hienolta, en jaksa odottaa että vihdoin nään sen teattereissa. Animaatio-sarjan voittajaksi veikataan vahvasti Upia, ja olen samoilla linjoilla. En pitänyt siitä ehkä iha niin paljon kuin monet muut, mutta olen silti iloinen jos se voittaa.

En ihan ymmärrä miksi parhaan elokuvan pysti on jaossa 10 elokuvalle. Ei tämä niin hyvä vuosi ollut. District 9:n ja Blind Siden olisi suoraan voinut jättää pois, Up ei tule koskaan voittamaan eikä niin ikään Up in the Air tai A Serious Man, josta kyllä tykkäsin paljon.

Sormet vaan ristiin nyt ettei Avatar voita muuten kuin teknillisissä kategorioissa.

dries

Belgialainen Dries Van Noten on helposti mun top 5 lempisuunittelijat-listalla. Voisin sanoa ettei tällä hetkellä kukaan muu käytä värejä ja printtejä yhtä upeasti (varsinkin F/W 09 hipoi täydellisyyttä). Vilkaisin näitä uusia f/w 10 kuvia tiistaina hypärillä koulussa ja päästin kyllä suuren helpotuksen huokauksen. Tälläkään kertaa en pettynyt, toisin kuin lähes kaikkiin muihin mallistoihin näinä muotiviikkoina, niin Nykissä, Lontoossa, Milanossa ja Pariisissakin. Prada oli masentava ja mammamainen (eikä Douzen parantanut tilannetta), Jil Sander oli tylsähkö enkä tykännyt printeistä. Balenciagalla mittasuhteet ja kankaat ja vähän kaikki oli outoa, Marnilla oli pari hyvää juttua ja hieno väripaletti mutta stailaus ihan päin honkia. Missonista en edes viitsti puhua... Onneksi Driesiin voi aina luottaa.

 

Täydellistä! Ihanan rentoa, ihania mekkoja ja vielä ihanampia takkeja. Vajaamittaiset housunpuntit ja ylipolvenhameet vaan näyttävät paremmilta ja paremmilta. Rachel Zoeta lainatakseni, I DIE. Nyt vaan puuttuu enää ihmiselle sopiva ilmasto jossa vois olla paljain säärin...... Tai edes nilkoin.

Huomenna meen vihdoinkin kattomaan A Single Manin! Ahhhh en jaksa odottaa, istun vielä samalla paikalla Maximissa kun jossa katoin The September Issuen Rakkautta & Anarkiassa.....

true blood

Tänään koittaa odotettu ilta. True Blood alkaa YLE kakkosella klo 22.35. Ei edes haittaa että olen nähnyt molemmat kaudet viime kesänä, oon superinnoissani! Kuulin huhuja TB:n ostosta jo aikoja sitten, outoa että se alkaa vasta nyt, ja vielä Kakkosella. Itse olisin valinnut kanavaksi Nelosen tai Subin, en usko että varsinkaan nuoremmat löytävät Kakkoselle niin hyvin. Mainostukseenkaan ei ole turhaan tuhlattu, olen nähnyt yhden ainokaisen mainoksen, sekin Teemalla. Nyt-liitteessä ja tämänpäiväisessä Hesarissa oli sentään aika isot jutut, mutta verattuna Jenkkien mainostukseen on Suomen ollut lähinnä säälittävää. Harmittaa eniten siksi että suurin osa promokuvista ja mainoksista on vielä erittäin tyylikkäitä ja hauskoja.

Ehkä tärkein neuvo mitä True Bloodin katsomiseen voi antaa on ettei ota sitä turhan vakavasti. Varsinkin aksentit ovat paikoittain ihan järkkyjä, Sookien ja Billin lovefest saa mut yökkäilemään ja vamppien torahampaat on väärässä kohdassa (en voi edes kunnolla ilmaista kuin paljon tää häiritsee mua......) mutta addiktoituminen on aika väistämätöntä. En tiedä ketään joka ei olisi jäänyt koukkuun katsottuaan pari ensimmäistä jaksoa. Toisaalta omaan ihastumiseeni saattoi vaikuttaa se että kakkoskausi alkoi vain pari viikkoa sen jälkeen kun olin saanut ensimmäisen päätökseen, joten vietin lähes koko kesän vamppihuumassa. Nousin mm. joka maanantai (True Blood tuli HBO:ltä sunnuntaisin) ennen yhdeksää ihan vaan että pääsen katsomaan uusimman jakson mahdollsimman nopeasti... Kakkoskausi on ainakin omasta mielestäni paljon parempi, vaikkakin kautta dominoiva juoni on paikoitellen erittäin rasittava. Niin ja tosiaan, toisella kaudella Peter Franzén tekee pikkuroolin muinaisruotsalaisena viikinkinä.....